VR MATKAILIJAT  ry                                                MATKAKERTOMUS    
Marja Teräväinen

Taidetta ja oopperaa 15.-16.7.2009 

Kahden päivän aikana saimme kokea runsaasti sekä taidetta että oopperaa Soile/Toursin järjestämällä matkalla. Matkalle lähti koko bussilastillinen lähes 50 henkeä mutta valitettavasti VR Matkailijoiden osuus tästä oli vain 5 henkilöä. Soile Nordström-Sahlberg toimi koko matkan ajan oppaanamme.  Saimme kyllä todella rahoillemme vastinetta, matka oli hyvin järjestetty ja paljon nautittavaa nähtävää ja koettavaa. Useat varasivatkin jo tälle vastaavalle matkalle paikan ensi kesäksi, vaikka päivämäärää ei vielä ollut tiedossa. (esitys Savonlinnassa todennäköisesti Tosca)

Keskiviikko 15.7.09 

Kokoonnuimme klo 8.30 Helsingin Mikonkadun turistiajolaiturilla ja ihan ylimääräisenä taiteena saimme  ennen matkan alkua  onneksemme ihailla rautatientorille gerberakukista tehtyä labyrinttiä.

Matkasimme kohti Heinolaa, jossa aluksi tutustuimme Heinolan kaupunginmuseossa Itkupajun alla -nimiseen kiinalaista posliinia esittelevään näyttelyyn, oppaanamme toimi hyvin asiaan perehtynyt Paavo Kokki. Mielenkiintoisessa esittelyssä saimme kuulla myös kiinalaisen posliinin historiaa, sen kukoistuskausi oli Tang-dynastian aikana (618-907). Song-dynastian (960-1279) kaudella valmistettiin korkeatasoista  valkoista posliinia.  Yuan- ja Ming-dynastian aikana yleistyi lasitteenalainen koboltinsininen maalauskoristelu. Qing-dynastian  (1944-1911) aikana alkoi vienti Eurooppaan ja Aasiaan. Tärkeä osa Eurooppaa varten tarkoitetusta posliinista oli ns. tilausposliinia, joihin maalattiin aatelissukujen vaakunoita tai tilaajan monogrammi. Museossa löytyi myös jonkin verran Arabian posliinia eri vuosikymmeniltä.

Tämän jälkeen kävelimme vähän matkaa eteenpäin tutustumaan kauppias Aleksander Toropoffin kotiin 1840-luvulta. Näyttely oli tehty perunkirjan mukaan, jossa tarkasti on lueteltu tavarat aina laskiämpäriä myöten. Entisen WPK-talon pihapiirissä saimme kuulla hyvin kerrottuna Paavo Kokin kattavan esitelmän Aleksander Toropoffin elämän vaiheista. Tutustuimme myös Galleria Lambertiin kerättyihin taloustavaroihin ja puvustoihin, joita on käytetty esim. suositun Hovimäki-sarjan kuvauksissa.  

Matkamme jatkui Saimaan rannalla olevaan Mikkelin kenkäveroon, jossa aluksi nautimme klo 13.30 ”Pappilan kesäpöytä”-lounaan vanhassa pappilassa. Pappilan historia alkaa jo yli 550 v. takaa. Viimeinen kirkkoherra muutti 1969 kaupunkiasuntoon, jolloin pappilan toiminta lakkasi. Vuonna 1988 Mikkelin kaupunki ja maaseurakunta sopivat maanvaihdosta, jolla pappilan alue siirtyi kaupungille. Mikkelin kaupunki päätti restauroida päärakennuksen.  Ihailimme vanhan pappilan huoneita ja erikoisia valaisimia. Opaskin kertoi muutamalla sanalla pappilan vaiheista. Pienen vapaa-ajan jälkeen klo 15.15 lähdimme kohti Savonlinnaa ja n. 16.30 saavuimme majoituspaikkaamme Olavinkadulle hotelli Pietari Kylliäiseen.  

Päivän kohokohta oli Olavinlinnan illan ooppera Gaetano Donizettin Lucia di Lammermoor (ensi-ilta). Esityskieli italia, tekstitys suomeksi ja englanniksi. Ooppera oli vaikuttava ja suurimpana tähtenä loisti sopraano Eglise Gutierrez Luciana. Lucian hulluuskohtauksessa hän teki aivan uskomattoman suorituksen. Myös Edgardon roolin laulanut Felipe Rojas Velozo teki hyvää työtä tenorina. Musiikin johto Alberto Hold-Carrido. Myös Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteri ja Oopperajuhlakuoron esitys oli nautittavaa kuunneltavaa.  Luonnonvoimatkin antoivat oman lisänsä iltaamme nimittäin jossain vaiheessa valtavan kovaa ropiseva ukkoskuuro sekä ukkonen näyttivät mahtinsa. Sateen ropina katossa oli niin voimakasta, että melkein peitti alleen laulajien äänet. Oopperan loputtua suosionosoitukset olivat valtavat, yleisö nousi seisomaan ja tömisteli jaloillaan, eikä aiheetta esitys oli hyvä ja mieleen jäävä. Onneksi sade oli ohimenevää ja pääsimme kävellen hotelliimme kastumatta muutamaa pidemmän lenkin tehnyttä reippailijaa  lukuun ottamatta. Illan päätteeksi söimme vielä hotellin ravintolassa iltapalaa, joka hitaan tarjoilun vuoksi muuttui lähes yöpalaksi. Kyllä kannatti, sillä ruoka oli hyvin maittavaa.

 Torstai 16.7.09

Aamiaisen jälkeen lähdimme klo 9.30 kohti Punkaharjun Retrettiä, jossa meille oli opas varattuna klo 10.00. Opastettu kierroksemme tutustutti meidät Pohjolan kesä-päänäyttelyyn Suomen kansallistaiteilija Albert Edelfeltin  (1854-1905)  sekä hänen pohjoismaalaisten opiskelu- ja työtovereidensa mm. Anders Zorn, Anna Ancher, Christian Krohgin  teoksiin.

Kävimme myös grafiikkapaja Himmelblaussa katsomassa Inari Krohnin ja  Tapani Kokon suurikokoisia puupiirroksia sekä Marja Pirilän valokuvia. Retretissä on tänä kesänä myös viidakon eläimiä, jotka on valmistettu katiskaverkosta, joka on taivutettu metallirunkojen päälle tarkasti eläinten anatomiaa noudattaen. Olivat todella mallinsa näköisiä ja kokoisia. Suurin eläin oli kolme- ja puolimetriä korkea norsu. 

Retretin luolassa ihailimme kuvanveistäjä Kim Simonssin keramiikkaveistoksia, joissa esiintyi sekä eläin- että lapsihahmoja. Valkoisissa posliiniveistoksissa sekä eläin- että lapsihahmoilla on lasiset silmät, joissa ei näy valkuaista. 

Toinen luolaston näyttely on Vesa Varrelan (s.1957) kokonaisuus Surfaavat kalat. Työt leikkivät valoilla, varjoilla, heijastuksilla ja väreillä. Kalat surfaavat lasisilla surfilaudoilla. Pari tuntia vierähti nopeasti, siellä olisi ollut nähtävää monen tunnin edestä. 

TakaGalleriassa oli tallinnalaisen Siim-Tanel Annuksen näyttely Rahaa ja runoutta noin 30 maalausta. 

Matkamme jatkui Mikkeliin kohti Tertin kartanoa, jossa meille oli varattu lounas maankuulusta ”Iivari-isännän pitopöydästä”. Ruoka oli erikoisen maukasta ja hyvää kaikkine erikoisuuksineen. Sitä voi suositella sillä onhan se maankuulua. Myös itse kartanomiljöö on ihastuttavan kaunis, pihapiiristä löytyy kauppa, josta voi ostaa kaikenlaista sekä Tertin omia tuotteitta aina vaaleanpunaisista ruusuntaimista alkaen, jotka nekin ovat kartanon omaa tuotantoa. Kartano on sukutila monen polven ajalta ja sodan aikana 1941-1944 siellä toimi myös päämaja. Pylkkästen aika alkoi jo 1894 kun Aatami Pylkkänen osti tilan ja mm. Tertin ruusu istutettiin. Mutta jo v. 1540 on kirjattu ensitietoja Tertistä, silloinen nimi oli Hintsalan rustholli.  

Tertistä matkamme jatkui klo 15.45 kohti Mäntyharjua ja Pyhäjärven rannalla sijaitsevaa Salmelan taidekeskusta. Tämä vuosi on Salmelan taidekeskuksen 20 vuotis-juhlavuosi. Bussimatkalle saimme kuunnella saksofonisti Tuomas Hoikkalan ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen uutta levyä, jossa he soittavat yhdessä  Sibeliuksen ja Merikannon  tuttuja sävelmiä. Myös Salmelassa meillä oli opastetut kierrokset näyttelysaleissa. Kesän taiteilijoita mm. Igor Baranov, Johanna Ehrnrooth, Eero Hiironen, Antti Huovinen, Tero Laaksonen, Ukri Merikanto; Lars-Gunnar Nordstöm, Pekka Parviainen.

Salmelan taidenäyttely on paljolti nykytaidetta, - joten voimme hyvin verrata tätä näkemäämme edellispäivänä nähtyyn 1800-luvun taiteeseen.

Myös Salmelan miljöö on viehättävä kahden järven välissä huvimajoineen ja  Domanderin näyttelyalue vanhoine apteekki- ja postitaloineen. Vanhimpana näyttelytilana toimii 1850-luvulla rakennettu vanha pitäjäntupa.  

Salmelasta lähdimme klo 18.00 kohti Helsinkiä koukaten ensin Mäntyharjun aseman kautta johon jätimme yhden matkalaisen. Seuraavat matkailijat jäivät bussista pois Mikkelin torilla ja Keravalla.

Mutta ilman kahvitaukoa matkamme jatkui Mikonkadulle, jonne saavuimme klo 20.45 hyvin tyytyväisinä matkan annista – toivoakseni. 

Kiitänkin omasta puolestani meitä VR Matkailijoita osallistumisesta tälle erittäin kulttuuripitoiselle matkalle. Minä ainakin nautin näkemästäni ja kokemastani täysin sydämin toivottavasti myös te muut.

Ystävällisin matkailuterveisin ja toivon tapaavamme taas seuraavilla matkoillamme.

Marja